| Tammikuun 21 päivänä 1966 kokoontui joukko lieksalaisia ja pielisjärveläisiä eläkeläisiä keskustelemaan siitä tulisiko Lieksaan perustaa Eläkeläiset ry:n alainen yhdistys toimimaan pientä eläkettä saavien edunvalvojana, sekä järjestämään omaehtoista harrastus-, virike- ja virkistystoimintaa. Tämä ryhmä, johon kuuluivat: Antti Pursiainen, Anna Pursiainen, Juho Toroskainen, Reino Suhonen, Eino Sallinen, Nikolai Palviainen, Antti Hämäläinen ja Hilkka Karttunen, kokoontui Antti Pursiaisen talossa Pielisjärven Mähköllä. Yhdistyksen tarpeellisuudesta keskusteltuaan he päättivät kutsua koolle yleisen kokouksen. Kokouskutsu julkaistiin Lieksan Lehdessä ja siitä kerrottiin myös suullisesti, kuten valmistavassa kokouksessa oli sovittu.
Kokous pidettiin 3 pv. helmikuuta 1966 klo 12.00 Lieksan Pielisentiellä, nykyisen Tokmannin paikalla sijainnessa Sarkalassa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Pursiainen ja sihteeriksi Sulo Rieppo. Kokouksen alussa Joensuun Eläkeläisten edustaja Juho Nuutinen kertoi Eläkeläiset ry:n toiminnasta ja kunnanvaltuutettu Juho Nykänen puolestaan valotti Pielisjärven kunnan vanhus- ja eläkeläisväestön asemaa ja toimeentuloa, sekä kertoi kunnan hallinnon linjauksista vanhus- ja eläkeläisväestöä koskevissa asioissa. Keskustelun kuluessa todettiin, että paikkakunnalla toimii jo yksi eläkeläisyhdistys mutta eläkeläisiä on paljon ja asioiden hoito sillä tolalla, että toisellekin yhdistykselle riittää toimintasarkaa. Yhdistys päätettiin perustaa ja siihen liittyi heti 15 jäsentä, yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Antti Pursiainen ja muiksi johtokunnan jäseniksi: Antti Hämäläinen, Reino Suhonen, Leo Turunen, Aune Suhonen ja Viljo Turunen, sekä varajäseniksi: Siiri Bamberg, Anna Pursiainen, Eino Sallinen ja Jaakko Hantula. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin, Eläkeläiset ry:n Lieksan alaosasto, näin yhdistys oli perustettu ja johtokunta pääsi suunnittelemaan toiminnan linjoja.
Kuva Vuoden 1968 vuosikokouksesta. Alusta alkaen yhdistys toimi vahvasti jäsentensä ja yleensäkin eläkeläisten edunvalvojana, aloitteita, esityksiä ja vaatimuksia lähetettiin eduskuntaan kansanedustajille, sekä Pielisjärven kunnan ja Lieksan kauppalan päättäjille. Vaatimukset koskivat eläkkeiden korotuksia, vanhusväestön asunto-olojen korjaamista ja vuokrien alentamisvaatimuksia. Yhdistyksemme on jäsenenä ja oli mukana jo perustamassa Lieksan vanhaintaloyhdistystä, sekä Lieksakoti yhdistystä, nämä yhdistykset ovat rakennuttaneet useita vanhustentaloja Lieksaan. Olemme myös jäsenenä Lieksan tukipiste ry:ssä ja mukana mm. sen järjestämissä, mahdollisuuksien tori tapahtumissa. Yhdistys on pitänyt yhteyttä kunnallisiin päätöksentekijöihin, kuntien johtajat, sosiaalijohtajat ja muut viranhaltijat, sekä luottamushenkilöt ovat vierailleet kerhoissa ja kokouksissa kertomassa ajankohtaisista, yhdistyksen jäseniä askarruttaneista asioista, kuten eläke- sosiaali- ja terveyslainsäädännöstä ja näihin liittyvistä kuntien päätöksistä. Kerhoissa on myös saatu tietoa liikennejärjestelyistä, ikäihmisille tarpeellisista omahoitotuotteista, matkapuhelinten käytöstä, vanhusten kotona asumiseen liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista, sekä monista muista jäsenistöämme kiinnostaneista asioista, joiden asiantuntijoita ja paikallisia toimijoita on kokouksiimme ja kerhoihimme kutsuttu. Pöytäkirjoista käy selville, että yhdistys toimi kaksi ensimmäistä vuotta Eläkeläiset ry:n alaosastona, kuten nimestäkin ilmeni. Eläkeläiset ry:tä perustettaessa päätettiin, että keskuselin rekisteröidään mutta paikalliset osastot toimivat rekisteröimättöminä alaosastoina, mallin ajateltiin vähentävän byrokratiaa ja turhaa paperityötä osastoissa mutta kuusikymmentäluvun puolivälin paikkeilla alkoivat alaosastot rekisteröityä itsenäisiksi, oikeustoimikelpoisiksi yhdistyksiksi ja vuoden 1969 ylimääräisessä vuosikokouksessa Eläkeläiset ry muutettiin valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, jonka jäseniä ovat rekisteröidyt yhteisöt. Jo vuotta aikaisemmin, vuosikokouksessa 14.2.1968 tehtiin myös Lieksan alaosastossa päätös yhdistyksen rekisteröimisestä ja liittymisestä Eläkeläiset ry:n jäseneksi samalla nimeksi hyväksyttiin Lieksan Seudun Eläkeläiset ry. Yhdistysrekisteriin se merkittiin 20 kesäkuuta 1968, nimellä haluttiin korostaa sitä, että yhdistys toimii, sekä Lieksan kauppalan, että Pielisjärven kunnan alueella. Samassa kokouksessa tehtiin myös päätös, että johtokunnan jäsenille ei makseta minkäänlaista palkkiota, toiminta on perustunut alusta alkaen vapaaehtoisuuden ja vastikkeettomuuden pohjalle. Pielisjärven kunnan ja Lieksan kauppalan yhdistyttyä 1973 Lieksan kaupungiksi, säilytettiin nimi ennallaan. Edunvalvonnan lisäksi harrastus- ja virkistystoiminta nähtiin myös tarpeelliseksi, matkat ja retket ovat olleet alusta alkaen suosittuja tapahtumia, joihin on osallistunut paljon jäseniämme, kotimaan kohteiden lisäksi myös naapurimaissa on vierailtu, Neuvostoliitossa, sittemmin Venäjällä: Argankelissa, Moskovassa, Leningradissa ja Viipurissa ainakin on käyty, Virossa Pärnussa ja Ruotsissakin Haaparannassa voiostoksilla on piipahdettu. Järjestön yhteisillä Eläkeläis-, Kesä-, Kulttuuri- ja Retkeilypäiville, mikä niiden teema milloinkin on ollut, on osallistuttu ahkerasti. Porin Eläkeläispäivät vuonna 1968 olivat ensimmäiset ja 2015 taas Porissa, siinä välissä on Suomi tullut reissattua päästä päähän ja laidasta laitaan, on siinä kotomaa tullut tutuksi. Hyvänä esimerkkinä harrastustöistä voidaan mainita, pääosin Oiva Partasen tekemä ”Savotta” pienoismalli kämpästä ja muusta metsätyöhön aikanaan kuuluneesta esineistöstä. Pienoismalli oli esillä Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlan merkeissä pidetyillä kulttuuri- ja retkeilypäivillä Jyväskylässä 2009 ja sen jälkeen useammassa paikassa Lieksassa mm. kirjastolla ja Vuonislahden kylätalo ”Kukossa”. Muusta harrastustoiminnasta kannattaa mainita puheenjohtajamme Raili Pylkkösen ja sihteerimme Marjatta Saarelaisen hyvä menestys valokuvakilpailussa Oulun retkeily- kulttuuripäivillä 2013. Vuodesta 1967 alkaen on yhdistys järjestänyt myös kesäistä toimintaa kesäleirin merkeissä. Alkuun leirit pidettiin Savijärven entisellä koululla ja myöhemmin Lieksan kaupungin leirikeskuksella Hämeenjärvellä. Kaupungin myytyä leirikeskuksen on leiripaikkoina olleet Pankajärven entinen koulu ja Kivivaaran erämiesten maja, itärajan läheisyydessä Välilammella. Leirit ovat olleet noin viikon pituisia. Yhdistyksemme jäsenet olivat mukana Varkauden Kuntorannan loma- ja kurssikeskusta rakennettaessa, suorittamalla varojen keräystä ja myymällä arpoja myös paikanpäällä talkoiltiin, ihan isommalla joukolla, 2.4.1969 oli tehty päätös mennä linja-autolla raivaustalkoisiin Kuntorantaan. Avajaisiin syksyllä 1970 ei voitu kuitenkaan osallistua, köyhyyden vuoksi, kuten asia on johtokunnan pöytäkirjassa ilmaistu, tukimaksu 70 mk oli kuitenkin maksettu. Kuntoranta on tullut jäsenillemme tutuksi niin loma- kuin opiskelupaikkana, lukuisat ovat ne jäsenemme jotka ovat lomailleet ja opiskelleet sekä järjestö-, että harrastuskursseilla Kuntorannassa. Yhdistyksessämme on tanhuharrastus ollut alusta alkaen hyvin suosittua, on tanssittu omaksi iloksi, harjoiteltu ohjelmia yhteisiin kesäpäivien tapahtumiin ja erilaisiin tilaisuuksiin, näin on pidetty yllä omaa kuntoa sekä suomalaista kansantanssiperinnettä. Mutta on vastattu myös nykypäivän haasteisiin, siitä esimerkkinä jo yli 5 vuotta jatkunut tietokoneen ja internetin käytön opintokerhomuotoinen opiskelu, tietotekniikan hallitseminen on tänä päivänä tarpeellinen kansalaistaito myös meille eläkeläisille. Myös muita, eläkeikäisiä kiinnostavia yhteiskunnallisia aiheita on opintokerhoissamme opiskeltu. Muusta opiskelusta esimerkkinä olkoon useamman jäsenemme hygieniapassin suorittaminen aluejärjestön järjestämällä kurssilla ja viimeisimpänä kahden jäsenemme järjestyksenvalvojan kurssin suorittaminen kansalaisopistossa, joka koulutus aloitteestamme Lieksassa järjestettiin. Pitää paikkansa sanonta :Oppia ikä kaikki. Kaikki tällainen toiminta vaatii tietenkin rahaa ja onkin kiitettävä ahkeria naisiamme, jotka ovat kutoneet, askarrelleet ja leiponeet erilaisia tuotteita myyjäisiämme varten joita on pidetty viime vuosina useita kertoja vuodessa, myyjäiset ovat olleet ja ovat edelleen meille merkittävä tulonlähde. Yhdistys tarvitsee myös yhteistyökumppaneita toimiakseen tehokkaasti yhteiskunnassa. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen toisten Pohjoi-Karjalan Eläkeläiset ry:n yhdistysten kanssa, esim. yhteisten matkojen ja retkien muodossa. Yhteistyötä on tehty jo melko varhain myös toisten Lieksalaisten eläkeläisyhdistysten kanssa. Mainittakoon Lieksan Eläkkeensaajien kanssa tehdyt yhteiset kevätretket ja yhteinen tanhukerho. Vuonna 1997 perustettiin Lieksan eläkeläisyhdistysten yhteistyöryhmä, joka vastasi jo tuolloin joissain kunnissa olleita vanhusneuvostoja, tähän yhteistyöryhmään kuuluivat kaikki lieksalaiset eläkeläisyhdistykset. Yhteistyöryhmä teki aloitteita ja esityksiä kaupungin hallinnolle ja muillekin tahoille, sekä järjesti yhteisiä juhlia ja muita tilaisuuksia, vanhusten viikon juhla on jo perinne. Yhteistyöryhmän työtä jatkaa 2014 valittu vanhuspalvelulain (nykyisin kuntalain) mukainen vanhusneuvosto, jonka varapuheenjohtajana yhdistyksemme puheenjohtaja toimii. Yhdistyksen puheenjohtajat:
Varapuheenjohtajat:
Lieksan Seudun Eläkeläiset ry on tarjonnut 50-vuotisen taipaleensa aikana suurelle joukolle eläkeläisiä vaikuttamiskanavan paremman huomisen puolesta, harrastus- virkistys- ja yhdessäolon mahdollisuuden, liikunnan ja uuden oppimisen ilon. Kuten yhdistyksen perustajat ennakoivat, toimintasarkaa on riittänyt ja työ jatkuu. |
